Virallinen nimi | Runon Verapiina "Veera" | Säkäkorkeus, väri | 150cm, tummanpunaruunikko |
Rekisterinumero | VH23-018-0428 | Koulutustaso, laji | Helppo A, kouluratsastus |
Syntymäaika, ikä | 05.05.2023 ikä* | Omistaja | Melina VRL-11408, Runoratsut |
Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, tamma | Kasvattaja | Melina VRL-11408, Runoratsut |
Villahaan Venlan varsa syntyi viimein toukokuussa 2023. Kisauransa jälkeen Venla eli ilman jälkikasvua todella pitkään, sillä en meinannut millään löytää sille täydellistä oria. Kun Tuulia T. tarjosi Tuulenpesässä asuvaa Kaunon Vaniljanallea Venlan sulhaseksi, oli varsasuunnitelmat kuitenkin äkkiä selvät. Niin Venlan kuin Vaniljanallen suvuissa virtaa ehta villahakalainen veri, ja tästä yhdistelmästä syntynyt varsa tulee taatusti loistamaan tulevaisuudessa kouluradoilla. Varsa syntyi kauniin, toukokuisen aamuyön tunteina, ja muistutti huomattavan paljon emäänsä. Nimikin sille oli mietittynä valmiiksi - varsasta tuli Runon Verapiina. Nimi juontaa juurensa emälinjan kantatammaan Vilariinaan.
Oletko joskus miettinyt mitä saadaan, kun yhdistetään kiltti ori ja äänekäs tamma? No, tässä tapauksessa saatiin kiltti, mutta äänekäs varsa. Veera on perinyt kivan - ja suorastaan helpon - luonteensa selvästi isänsä puolelta, enkä kyllä keksi yhtäkään (hoito-)toimenpidettä, mikä aiheuttaisi sen kanssa harmaita hiuksia. Ääntä tästä tammasta kuitenkin lähtee, ja jo pienestä pitäen Veera-varsa hirnui emänsä rinnalla kuin kumein sumutorvi konsanaan aina ruoka-ajan lähestyessä - tai miksei ihan vaan huvikseenkin.
Veeran kanssa kävi sinänsä kyllä ihan hyvä tuuri, sillä äänikomennot pelaavat sen kanssa molempiin suuntiin. Tamma komentaa palvelusväkeä tuomaan ruokaa (ja sassiin!) hirnumalla, mutta se on itsekin kuuliainen äänikomennoille. Veeran kanssa on puuhattu monenlaista maasta käsin tehtävää harjoitetta, ja se on oppinut mm. kulkemaan ihmisen vierellä, peruuttaamaan ja vaihtamaan askellajia puhtaasti äänikomennoilla. Tästä taidosta on hyötyä myös ratsastaessa, sillä jos jokin apu ei tunnu menevän tammalle muuten perille, niin tutun äänikomennon liittäminen pyyntöön tuottaa nopeasti tulosta. Veera saatiin koulutettua vanhempiensa tavoin helpon A:n tasolle, ja se onkin oikein kelpo kouluputte. Kisapaikoilla tamma käyttäytyy moitteettomasti, joskin muistaa kyllä ilmoittaa kimeillä hirnahduksillaan, että "täältä sitä tullaan, katsokaahan kaikki minua!". Kasvattajan näkökulmasta Veera kyllä onkin niin hieno, että kyllä sitä kelpaa esitellä.
i. Kaunon Vaniljanalle rt, 155cm KTK-II, KV-I, SV-II |
ii. Villahaan Nalle rt, 154cm KTK-III, KRJ-I, SLA-I, YLA1 |
iii. Mäkisuon Niilo vrt, 153cm KRJ-I, SLA-II, VSR Jälk. B |
iie. Villahaan Elmiina prn, 154cm |
||
ie. Vuornan Villivanilja rt, 158cm KRJ-I, YLA2, SLA-II, KV-II |
iei. Koistilan Muisto m, 159cm KTK-III, SLA-II, YLA3 |
|
iee. Koistilan Venla rt, 158cm KTK-III |
||
e. Villahaan Venla trn, 153cm KTK-II, KRJ-I, SLA-II, SV-II KRJ Finnhorse Champion 2023 |
ei. Runon Untamo rt, 154cm KRJ-I, SLA-I, SV-I |
eii. Kaunon Tupla-Uuno prt, 157cm KTK-III, KRJ-I, SLA-I, YLA3, SV-I, KV-II |
eie. Kanervarannan Malva trn, 154cm KTK-III, KRJ-II, Jälk. C |
||
ee. Villahaan Vanni rn, 150cm |
eei. Villahaan Topias trt, 139cm KRJ-I, SLA-I, Jälk. C |
|
eee. Runon Varpu rn, 150cm KRJ-I, SLA-II |
||
Isälinja: Kaunon Vaniljanalle - Villahaan Nalle - Mäkisuon Niilo - Neron Nuotti (4) Emälinja: Villahaan Venla - Villahaan Vanni - Runon Varpu - Vilariina (4) |
Syntymäaika | Skp. Nimi | Saavutukset | Isä | Omistaja |
Kilpailee porrastetuissa kilpailuissa | |
KRJ, Tasolla | |
Arvokilpailusijoitukset | |
19.04.2024 koulu, Tulip Carnival, Helppo A, 19/104 (67.757 %) 27.04.2024 koulu, Saura Spring Dressage, Helppo B, 4/43 (74,772 %) |
"Jes, suomenhevosten kantakirja on taas toiminnassa!" huikkasin Laurille. Aivoni alkoivat ruksuttaa hurjasti, kun mietin mitkä kaikki hevoset odottivatkaan kantakirjausvuoroa. Päädyin keräämään ilmoitussähköpostiin tammojen tiedot: heinäkuun kantakirjaustilaisuuteen lähtisimme omien kasvattiemme Runon Verapiinan ja Runon Cinderellan, sekä vastikään ostamani Routapirtin Pikkuvarpusen kanssa.
Lähdimme matkaan arviointipäivän aamuna. Edellisenä iltana olin jo pakannut kaiken tarpeellisen mukaan ja ottanut hevoset laitumelta tallin puolelle nukkumaan. Vaikka olin pessyt ja harjannut hevoset jo edeltävänä iltana, Cindy oli tapansa mukaan piehtaroinut yön aikana karsinansa ainoassa lantakasassa, ja minulla meni pitkä tovin sen puunaamiseen vielä aamullakin. Sillä välin kun pesin lantaa Cindyn lautasilta ja nyin heinänkorsia pois sen häntäjouhista, Lauri oli ehtinyt harjata Veeran ja ja Pipsan. Lopulta tammat kiiltelivät kilpaa pilven takaa pilkistävän auringon kanssa ja saatoimme lähteä matkaan.
Olin miettinyt jo hevosia mukaan ilmoittaessani, että Cindy olisi parasta viedä tuomareiden eteen ensimmäisenä, jottei se ehtisi sotkea itseään. Tamma esiintyikin edukseen, ja kantakirjattiin R-suunnalle peräti 75-pisteellä. Seuraavaksi esitin tuomareille Veeran, joka kantakirjattiin niin ikään ansiokkaasti II-palkinnolla, pistein 72. "Onnistuin valitsemaan Veeralle hyvän isäorin! Niin hyvän rakenteen Veera vanhemmiltaan peri!" hehkutin mielissäni. Lauri esitti tuomareille vielä viimeiseksi Pipsan, joka sekin pääsi kansiin ja kirjoihin II-palkinnolla, pistein 70. Kiitin onneani siitä, että meidän hevosemme arvioitiin suuren tilaisuuden alkupäässä, sillä Pipsa alkoi näyttää nopeasti hapanta naamaa, saadessaan ilmeisesti tarpeekseen kaikesta hevos- ja ihmisvilinästä.
Tällä kertaa tilaisuudessa ei näyttänyt olevan mukana muita Runon kasvatteja, joten kun olimme saaneet omat hevosemme valmiiksi, aloimme valmistella niitä kotimatkalle. Omien kasvattien menestystä olisi tietysti pitänyt jäädä muuten seuraamaan. Matkalla pysädyimme vielä "mitalikahveille" - niin ylpeitä saatoimme taas olla tammoistamme!.