Runoratsut
Runoratsut
etusivu tallista tammat orit kasvatus

Karmelia

Muistoissamme † 28.3.2023

KTK-III, KRJ-I, SLA-II, SV-II

© Kuvaaja ei halua nimeään esille
Virallinen nimiKarmelia  "Karkki" Säkäkorkeus, väri158cm, vaaleanpunarautias
RekisterinumeroVH17-018-1732 Koulutustaso, lajiHelppo A, koulupainotteinen
Syntymäaika, ikä09.09.2017   17-vuotias OmistajaMelina VRL-11408, Runoratsut
Rotu, sukupuoliSuomenhevonen, tamma KasvattajaTilda, Jäniskorventie 13

Saavutukset

Palkittu arvonimellä SV-II lokakuussa 2017
(29 pistettä, 2-vuotiaat)

Kantakirjattu palkinnolle KTK-III marraskuussa 2017
(61 pistettä, R-suunta)

Palkittu arvonimellä KRJ-I marraskuussa 2022
(100,75 pistettä)

Palkittu arvonimellä SLA-II marraskuussa 2022
(82 pistettä)

Luonnekuvaus

Karmelia on hevonen, jonka tiesin haluavani jo siinä vaiheessa, kun sen kasvattaja vasta etsi tammalleen sopivaa oria. Tykästyin Karkin emään niin palavasti sen nähtyäni, että tarjosin suunnitteilla olevasta varsasta heti, kun huomasin kasvattajan valinneen sille kivan orin Kaunovaarasta - vaikka ori olikin itselleni jo varsin tuttusukuinen. Karmeliasta kasvoi - kuten odottaa saattoi - varsin emänsä näköinen, nätti hevonen, josta saatiin kiva lisä tallin kaksipolvisiin tammoihin.

Karmelia on omaa rauhaa rakastava suomenhevosneitonen. Tarhasta hakiessa tamma antaa kyllä kiltisti itsensä kiinni ja löntystää talliin, mutta muuten siihen on vähän vaikeaa saada kontaktia. Karsinassa Karkki keskittyy mieluiten heinien mutustamiseen, eikä juuri välitä omistajansa hali- ja suukottelutarpeesta. Siitä huolimatta tamma seisoo kiinni sitomattakin rauhassa paikallaan vaikka tunninkin pelkästään harjattavana. Karkki on tottunut myös monenmoiseen käsittelyyn ja käsittelijään, ja se on kaikkiaan todella helppohoitoinen. Tamma tarjoaa aina kaviotkin valmiiksi puhdistettavaksi nostamalla ne korkealle ilmaan.

Ratsuna Karkki on aika uninen tapaus. Sillä on harvemmin kiire mihinkään ja ellei kyydissä ole tarkkana, tamma oikoo takuulla kulmia ja jättää tehtävät puolitiehen. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, etteikö Karkki olisi osaava, sillä sen kanssa on sijoituttu menestyksekkäästi koululuokissa. Usein tamma piristyykin jo muutaman vauhdikkaamman ravi- tai laukkapätkän jälkeen, ja sen jälkeen hommat alkavat luistaa. Karkki ohjautuu todella hyvin pelkän istunnan avulla ja on herkkä suustaan, ja kaikkiaan sitä on miellyttävä ratsastaa. Kisapaikoilla tamma on rautahermoinen, eikä häiriinny vieraan paikan hälinästä tai muista hevosista, vaan suorittaa oman osuutensa aina suurella varmuudella. Maastossa hevonen ei viihdy kuitenkaan yksikseen, vaan vaatii aina hevoskaverin mukaan. Yksin ollessaan siitä kuoriutuu mateleva ja epävarma, eikä matka ota taittuakseen.

Sukuselvitys

i. Kaunon Sukkela
rt, 157cm
KTK-II, SV-II
ii. Suikuri
rt, 160cm
KTK-II, KRJ-III, SLA-II, Jälk. B
iii. Sulivari
iie. Selma
ie. Helike Huura
rnpäist, 151cm
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I
iei. Elmeri Helmeri
iee. Kylmäsydän
e. Karmelli
rt, 155cm
KTK-III, SV-I, KV-III
ei. Priolli
prt sabino, 157cm
KTK-II, KRJ-I, SLA-II, YLA2
eii. Tosi-Purje
eie. Pohjantähti
ee. Kattiina
rt, 153cm
KTK-II, SLA-II, SV-II
eei. Vihuri
eee. Suikan Katriina
Isälinja: Suikuri - Emälinja: Kattiina

eii. Vihuri (rautias, sk. 161cm) oli raamikas ja kookas suomenhevonen, joka teki siitä näyttävän ilmestyksen kouluradoilla. Vihuri oli se "The hevonen", jonka vuoksi Kaisastakin alunperin innostuin. Komean näkönsä ja kokonsa lisäksi orilla oli myös näyttävät liikkeet ja se oli suomenhevosten kermaa tässä lajissa. Radoilla se oli sopivassa suhteessa sähäkkä ja tasaisen varma suorittaja. Vihuri ei ehtinyt jättää kovin montaa jälkeläistä ja sen urakin jäi osin kesken valitettavan kaatumisonnettomuuden vuoksi.

eee. Suikan Katriina (rautias, sk. 152cm) on niin nätti! Olin paikalla samaisessa kantakirjaustilaisuudessa, jossa tamma palkittiin toisella palkinnolla. Radalla liikkuessa tamma on kevyen näköinen ja pienestä koostaan huolimatta sen liikelaajuus on ällistyttävä. Katriina on päättänyt varsin menestyksekkään kilpailu-uransa ja on varsonut tähän mennessä neljä komeaa varsaa.

Sukuselvitys © kasvattaja

Jälkeläiset

3 kpl; 2 oria, 1 tamma
Syntymäaika Skp. Nimi Saavutukset Isä Omistaja
26.08.2022 t. Runon Kianna Runon Armori Lindgård
04.09.2018 o. Runon Urmas SV-I Runon Untamo Runoratsut
09.06.2018 o. Runon Hunsvotti Ch, KTK-II Kadon Hunninko Harmaatuuli


Kilpailukalenteri

42 KRJ-sijoitusta, joista 1 Cup-sijoitus
13.10.2017 KRJ - Susiraja - Helppo B - 3/30
14.10.2017 KRJ - Susiraja - Helppo B - 2/30
16.10.2017 KRJ - Vuorna - Helppo B - 3/30
17.10.2017 KRJ - Vuorna - Helppo B - 3/30
18.10.2017 KRJ - Susiraja - Helppo B - 2/30
19.10.2017 KRJ - Vuorna - Helppo B - 3/30
22.10.2017 KRJ - Vuorna - Helppo B - 5/30
22.10.2017 KRJ - Susiraja - Helppo B - 1/30
22.10.2017 KRJ - Susiraja - Helppo B - 5/30
22.10.2017 KRJ - Team J&K - Helppo B - 2/40
23.10.2017 KRJ - Team J&K - Helppo B - 3/40
24.10.2017 KRJ - Vuorna - Helppo B - 4/30
26.10.2017 KRJ - Vuorna - Helppo B - 2/30
26.10.2017 KRJ - Team J&K - Helppo A - 6/40
27.10.2017 KRJ - Vuorna - Helppo B - 5/30
31.10.2017 KRJ - Team J&K - Helppo A - 2/40
01.11.2017 KRJ - Leijonalaakso - Helppo A - 5/40
01.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 2/30
02.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 4/30
02.11.2017 KRJ - Brunnby - Helppo A - 5/30
02.11.2017 KRJ - Team J&K - Helppo A - 2/40
03.11.2017 KRJ - Team J&K - Helppo A - 2/40
03.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 2/30
05.11.2017 KRJ - Härdelli - Helppo C - 1/30
06.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 1/30
06.11.2017 KRJ - Brunnby - Helppo A - 3/30
07.11.2017 KRJ - Brunnby - Helppo A - 5/30
08.11.2017 KRJ - Brunnby - Helppo A - 3/30
08.11.2017 KRJ - Härdelli - Helppo C - 3/30
09.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 2/30
10.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 4/30
10.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 1/30
12.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 2/30
13.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 2/30
16.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 2/30
19.11.2017 KRJ - Vuorna - Helppo A - 2/30
24.11.2017 KRJ - Chermia - Helppo B - 2/30
25.11.2017 KRJ - Chermia - Helppo B - 5/30
27.11.2017 KRJ - Chermia - Helppo B - 3/30
30.11.2017 KRJ - Rósgarður - Helppo B - 5/30
06.12.2017 KRJ - Jukola (SISU Battle) - Helppo B - 1/75
30.06.2018 KRJ-Cup - KK Stewart - Helppo B - 3/215

Päiväkirja

16. syyskuuta 2022 :: Maastossa ystävän kanssa

En ole viime aikoina ehtinyt juurikaan tapaamaan ystäviäni, sillä suuren tallin pyörittäminen, hevosten valmentaminen, kilpaileminen ja kasvattaminen vievät luonnollisesti valtaosan olemassa olevasta ajastani. Onneksi ystäväni ovat jo tottuneet tähän vuosien varrella, ja mitä useammin olen alkanut saada heitä seurakseni tallille. Olimme sopineet tälle päivälle lapsuudenystäväni Julian kanssa rennon maastolenkin. Julia saapui tavalleen uskollisesti puoli tuntia myöhässä. Emme olleet nähneet taas melkein vuoteen, mutta aina oli yhtä ihanaa tavata vanhaa ystävää. Ystävää, jonka kanssa juttu jatkuu aina siitä, mihin on viimeksi jääty.

Olin valinnut meille tälle päivälle ratsut valmiiksi, tammamammat Hellikin ja Karmelian. Minä satuloin alleni Hellikin eli Heilin, joka on huomattavasti, hmm, haastavampi, tapaus, kuin Karmelia. Karmeliahan on oikea tyyneyden perikuva. Heili seisoi käytävällä korvat luimussa, takajalka ilmassa ja häntäänsä huiskien, samalla kun silittelin sitä anteeksipyytävästi ja harjasin vatsan alta sinne kertynyttä kuraa mahdollisimman varovasti. Heili ei ole tähän päivään mennessä oppinut sietämään sitä, että sen vatsanalusta tai jalkoja harjataan. Karmelia puolestaan seisoi vähän matkan päässä silmät puoliummessa ja nautti Julian harjatessa sitä huolellisesti. Kerroin Julialle ylpeänä, että Karmelia oli varsonut vastikään kauniin tammavarsan, joka tosin oli jo vieroitettu ja myyty Lindgårdiin. Kehaisin myös, että olen aikaisessa ilmoittaa molemmat tammat, sekä Heilin että Karmelian, loppuvuoden aikana KRJ:n laatuarvosteluun. Julia ymmärsi jo paljonkin hevosmaailman termeistä ja nyökkäili innokkaasti. Julia taas kertoi, mitä uutta yliopistomaailmaan, hänen työkentälleen, kuului. Lopulta saimme hevoset siihen kuntoon, että nostimme satulat selkään ja nousimme tallin pihassa ratsaille.

Heili ampaisi tutulle hiekkatielle niskojaan nakellen. Karmelialle tuli kiire lähteä kaverin perään ja lenkkimme alkoi vauhdikkaammin, kuin oli tarkoitus. Sain Heilin pian ojennukseen ja saatoimme jatkaa lenkkiä rauhallisemmissa tunnelmissa. Lähdimme kiertämään tuttua reittiä Taattistenjärven ympäri. Ilma oli syksyisen viileä ja raikas. Ihastelimme syksyn väriloistoa oikaistessamme pienen metsäpolun kautta pellolle. Vilkaisin Juliaa ja Karmeliaa, mutta Julia oli tajunnut jo pellon alkumetreillä, mitä suunnittelin. Niinpä en nähnytkään ystävääni enää selkäni takana, vaan kuulin kavioiden kopseen ja heleän naurun jonkin matkan päässä etuviistossa. Mokoma oli ohittanut meidät ja ottanut varaslähdön! Kannustin Heilin laukkaan ja nelistimme kovaa kyytiä peräkanaa. Varaslähdön ottaneet Julia ja Karmelia olivat pellon toisessa päädyssä auttamatta ensimmäisenä, eikä auttanut kuin niellä tappio. Lähdimme ravaamaan hihitellen kohti tallia. Uhosin Julialle, että tämä kyllä muistetaan!


6. joulukuuta 2017 :: SISU Battle – suomenhevosten koulumestaruus Jukolassa

Mikä olisikaan ollut hienompi tapa juhlistaa Suomi 100v ja suomenhevonen 110v juhlavuotta, kuin osallistua itsenäisyyspäivänä Jukolassa järjestettäviin SISU Battle -mittelöihin. Runoratsuista lähti matkaan melkoinen kööri hevosia, eikä päivä ollut kevyimmästä päästä, kun hevosia oli ratsastettavana neljässä eri luokassa. Lopulta lähdimmekin kotiin sievoisen ruusukepinon kanssa, kun Nupun Vikseri nappasi 4. ja 7. sijoituksen helppo C ja helppo B -luokista. Karmelia ansaitsi itselleen sinivalkean ruusukkeen ohella Suomiteemaisen korvahupun, Runon Tiuhtiaisen napatessa vielä samaisesta luokasta 5. sijan. Varsinaisessa SISU Battle -luokassa (helppo A) niitimme menestystä oman kasvattini Runon Käpymiinan kanssa, Miinan sijoittuessa upeasti koko luokan kolmanneksi. Emme ehtineet valitettavasti jäädä osallistumaan kisojen jälkeen järjestettyyn kulkueeseen, sillä edessä oli vielä pitkä kotimatka ja iltatallin teko.


24. syyskuuta 2017 :: Kasvattajan terveiset

Lallan esikoisen piti jäädä kotiin, olisihan se ensimmäinen oma kasvatti toisessa polvessa. Pidin sormia ristissä tammavarsan toivossa ja aivan emänsä näköinen tammavarsa syntyikin syyskuun alussa. Varsasta oli yllättäen tehty kuitenkin tarjous jo ennen sen syntymää. Niin kovin ylpeä kuin varsasta olinkin, olin myös ylpeä siitä, että varsani menivät kaupaksi. Lallan kaunis varsa kasvoi ja opetteli hevosten tavoille lähtien vieroitusikäisenä Melinalle Runoratsuihin.

Haikeana ja onnellisena halailin Lallaa varsan, Karmelian, lähtöpäivän jälkeen. Lalla oli ihana ja hoitanut mallikkaasti kauniin varsansa. Uskalsin viimein tituleerata itseäni kasvattajaksi. Johan tässä oli useampi varsa saatettu maailmalle ihan kelpo hevosina. Jopa ensimmäiseni Lalla, oli oppinut ihan hyvin tavoille vaikka emännän lellikki olikin. Pieni Karmeliakin tuntui olevan emäänsä hieman sävyisämpi persoona vaikka tiedä tuota mitä tulevaisuus tuo tullessaan näiden joskus sisukkaan synkkämielisten varsojeni kanssa. Väitän ainakin astetta napakammin heitä käsitteleväni. Ei enää lellilapsia kun näitä jo muille jaellaan.


© Runoratsut :: Tausta © Pixabay
Tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen