Pionipolku
Lykkelig Ulle
|
» Rotu, skp | Norjanvuonohevonen, ori |
| » Väri, sk | ruunihallakko, 145cm | |
| » Syntymäaika, ikä | 5.1.2016  10-vuotias | |
| » Rekisterinumero | VH16-053-0095 | |
| » Laji, taso | kouluratsastus :: helppo A | |
| » Omistaja | Pionipolun Oriasema Melina (VRL-11408) | |
| » Kasvattaja | Vuonohevostalli Lykkelig |
"Uuno! Ulle! - Mikä sinä nyt olet?!", kaikuu usein tallissa ja pihalla, kun vallatonta vuonohevosta saa komentaa milloin missäkin tilanteessa. Ulle on kova poika keksimään itselleen uutta tekemistä ja virikkeitä, ja milloin se pureskeleekin aidan tolppia, milloin härnää muita hevoskavereita. Pahantahtoista tästä ponista ei saa kuitenkaan tekemälläkään, vaikka sillä tuntuukin olevan virtaa kolmen saman kokoisen otuksen edestä. Niinpä Ullella on sekä tarhassa että karsinassa jos jonkinnäköistä virikettä pallojen, heinäverkkojen ja muiden härpäkkeiden muodossa.
Ulle on joka tapauksessa äärimmäisen lapsirakas. Se ei juuri korvaansa lotkauta, vaikka tyttäreni häärivät kilpaa orin ympärillä letitellen häntää ja asetellen kukkaseppeleitä orin päälaelle. Hoidettaessa ori seisoo rauhassa paikallaan ja odottaa kiltisti, kun tytöt kinastelevat siitä, kumpi saa puhdistaa useamman kavion ja kumpi saa harjata tällä kertaa vatsan alta. Varustaessa ori ottaa kuitenkin kaikki tuntemansa keinot käyttöön pullistellessaan taidokkaasti ja käännellessään päätä pois kuolainten ulottuvilta. Pesuhetkiä Ulle puolestaan rakastaa, ja viettäisi veden äärellä mielellään vaikka koko päivän.
Ratsuna Ulle on reipas ja omalla moottorilla liikkuva hevonen. Meille tullessaan sen oli usein vaikea keskittyä pitkään samaan harjoitukseen, mutta iän karttuessa Uunosta - anteeksi Ullesta, on kuoriutunut varsin kelvollinen hevonen. Ulle tarvitsee kuitenkin nuoresta iästään johtuen paljon tukea ratsastajalta, eikä osaamaton ratsastaja saa hevosesta juuri hölköttelyä kummempaa irti. Omistajansa takapuolen alla ori toimii kuitenkin jo varsin moitteetta, ja kunhan ylimääräinen sähläys saadaan kitkettyä vielä hiljalleen pois, orista kasvaa varmasti mainio kilpahevonen.
Maastossa Ulle on omiaan, sillä varmajalkainen ja itsevarma ori ei pelkää mörköjä. Ulle liikkuu maanteillä ja metsäpoluilla reippaasti niin yksin kuin ryhmässä, vaikka tarpeen tullen ponista löytyykin aina myös jarrut. Ryhmässä Ulle on loistava vetohevonen mutta äärimmäisen huono peränpitäjä, sillä ponilla on kova kilpavietti ja näyttämisen halu hevoskavereiden keskuudessa. Jos Ulle ei olisi päätynyt näin tavoitteelliseen ja ruusukehakuiseen kotiin, siitä olisi tullut varmasti mitä parhain vaellusratsu upeisiin tunturimaisemiin.
Sukuselvitys
| i. Brynhild Ulrik rnhkko, 140cm |
ii. Ulfhvatr phhko, 139cm KRJ-II, VVJ-II |
iii. Udmund |
| iie. Sogards Juli | ||
| ie. Regan hhkko, 144cm KRJ-II, VVJ-II |
iei. Hagen av Tønder | |
| iee. Rørvigs Belinde | ||
| e. Lykkelig Bella rnhkko, 145cm KTK-III, KRJ-I |
ei. Victor rnhkko, 145cm KTK-II, KRJ-II |
eii. Kasmir |
| eie. Viveka | ||
| ee. Loviise rnhkko, 140cm KTK-III |
eei. Agnar av Eiliflund | |
| eee. Linette | ||
| Isälinja: Ulfhvatr (2) - Emälinja: Loviise (2) | ||
☆ s. 23.7.2023 t. Oudekerk Ulrikke - emä Winmour Sunnøve
☆ s. 2.10.2017 o. Uuras HV KV-I - emä Brynhild Nelia
Kilpailukalenteri
| 41 KRJ:n alaista sijoitusta, joista 1 Cup-sijoitus | |
|
20.05.2016 KRJ, Kauniston tila, Helppo A, 2/30 21.05.2016 KRJ, Haavelaakso, Helppo A, 4/30 21.05.2016 KRJ, Haavelaakso, Helppo A, 5/30 22.05.2016 KRJ, Kauniston tila, Helppo A, 3/30 24.05.2016 KRJ, Haavelaakso, Helppo A, 2/30 24.05.2016 KRJ, Haavelaakso, Helppo A, 1/30 25.05.2016 KRJ, Haavelaakso, Helppo A, 1/30 25.05.2016 KRJ, Kauniston tila, Helppo A, 4/30 03.06.2016 KRJ, Mörkövaara, Helppo A, 4/40 08.06.2016 KRJ, Mörkövaara, Helppo A, 6/40 09.06.2016 KRJ, Vanima, Helppo A, 3/30 10.06.2016 KRJ, Vanima, Helppo A, 3/30 11.06.2016 KRJ, Vanima, Helppo A, 1/30 14.06.2016 KRJ, Metsovaara, Helppo A, 2/34 16.06.2016 KRJ, Vanima, Helppo A, 1/30 18.06.2016 KRJ, Metsovaara, Helppo A, 2/34 19.06.2016 KRJ, Metsovaara, Helppo A, 1/34 20.06.2016 KRJ, Metsovaara, Helppo A, 4/34 21.06.2016 KRJ, Koistila, Helppo B, 1/30 26.06.2016 KRJ, Koistila, Helppo B, 1/30 26.06.2016 KRJ, Koistila, Helppo B, 5/30 |
04.07.2016 KRJ, Mörkövaara, Helppo A, 2/30 22.07.2016 KRJ, Heljävirta, Helppo A, 1/40 22.07.2016 KRJ, Kuuralehto, Helppo A, 4/40 24.07.2016 KRJ, Koskimäki, Helppo A, 2/30 26.07.2016 KRJ, Koskimäki, Helppo A, 3/30 26.07.2016 KRJ, Heljävirta, Helppo A, 2/40 26.07.2016 KRJ, Heljävirta, Helppo A, 5/40 27.07.2016 KRJ, Kuuralehto, Helppo A, 1/40 04.08.2016 KRJ, Hengenvaara, Helppo A, 6/40 05.08.2016 KRJ, Hengenvaara, Helppo A, 1/40 06.08.2016 KRJ, Hengenvaara, Helppo A, 2/40 14.08.2016 KRJ, Heljävirta, Helppo A, 6/40 21.08.2016 KRJ, Ruuti, Helppo A, 1/30 23.08.2016 KRJ, Ruuti, Helppo A, 3/30 25.08.2016 KRJ, Ruuti, Helppo A, 2/30 30.08.2016 KRJ, Ruuti, Helppo A, 2/30 01.09.2016 KRJ, Hortensia, Helppo A, 1/40 06.09.2016 KRJ, Hortensia, Helppo A, 2/40 09.09.2016 KRJ, Pikkupellon talli, Helppo A, 6/40 31.08.2018 KRJ-Cup, Oldfinion Dressage, Helppo B, 10/233 |
Muut kilpailut ja tapahtumat (Tarinat löytyvät päiväkirjasta)
| Päivämäärä | Tapahtuma | Paikka | Taso/Luokka | Tulos |
| 25.5.2016 | KRJ-tarinakisat | Lykkelig | Helppo C | 1/6 |
| 25.8.2016 | NJ-näyttelyt | Villa Talvia | nvh-orit | SA |
| 26.8.2016 | kouluvalmennus | Lykkelig | Helppo A | - |
| 31.8.2016 | syysvaellus | Lykkelig | - | - |
| 21.4.2017 | kouluvalmennus | Lykkelig | Helppo | - |
| 21.5.2017 | KRJ-tarinakisat | Lykkelig | Helppo C | 1/5 |
| 21.10.2017 | estevalmennus | Lykkelig | 40-60cm | - |
Päiväkirja
☆Alkukeväästä havahduin siihen, että niin ihanaa kuin suomenhevosten kasvattaminen Runoratsuissa onkin, kaipaisin jotain uutta actionia toimintaamme. Käytyämme Laurin kanssa muutamat syvälliset keskustelut ja selviteltyämme suunnitelmiemme realiteetit, jätimme ostotarjouksen lähellä sijaitsevasta hevostilasta. Pionipolku 2:ssa sijaitseva hevostila oli juuri sopivan kokoinen tarkoituksiimme, ja vieläpä hyvässä kunnossa. Pienen pintaremontin jälkeen olikin siis aika kuljettaa paikalle ensimmäiset ponivahvistukset.
Heinäkuun 17. päivän aamuna lähdimme liikkeelle Runoratsujen pihalta, kuljetusauton kyydissä Aksu ja Thor. Voikot poninkoltiaiset olivat tulleet jo meille ja toisillensa tutuiksi, ja uskoin että niillä olisi vielä annettavaa uudella oriasemallamme. Ponit olivatkin Pionipolulla nopeasti kuin kotonaan.
Karsinoita oli täyttämättä vielä toistakymmentä, ja aloin jo unelmoida Laurille ääneen upeista friisiläisitä ja puoliverisistä. Tässä välissä Lauri kuitenkin muistutti, että eikös meidän vuoniksemme Ulle ole ollut ylläpidossa Katriinan tallilla jo aika pitkän aikaa.. Ja tottahan se oli. Höntti-Uuno oli ollut ystäväni hyvässä hoidossa jo pitkään, mutta nyt kun puitteet olivat kohdallaan, en keksinyt syitä, miksi en olisi ottanut Ullea jälleen meille asumaan. Niinpä viestittelimme Katriinan kanssa aikatauluista, ja sovimme hakevamme Ullen uuteen kotiinsa Pionipolulle heti seuraavalla viikolla.
☆
Ensimmäinen ajatukseni oli, että kylläpä oli vuonohevosella kokoa! Omat pystytukkani hipoivat tuskin 140 senttiä, joten Melinan Ulle tuntui melkoisen isolta. Se tuntui kuitenkin kiltiltä ja kuuliaiselta, lähti pyynnöstäni askeltamaan rennosti uralle eikä hermoillut, vaikka minua vähän uusi hevonen jännitti. Verryttely aloitettiin ihan vain yksinkertaisilla siirtymillä ja kaarevilla urilla. Yllättäen Ulle tuntuikin työläältä ratsastaa: ori oli kuin täi tervassa kun siirryimme raviin ja volteille. Sain heti opettajalta noottia, ei Roomaakaan päivässä rakennettu, ei pidä vaatia täysin ventovieraalta hevoselta niin paljon kerralla, kun hädin tuskin tiesimmekään vielä toisiamme. Hengitin syvään ja otin ihan uudenlaisen alun koko verryttelyyn, ihan alkuun vain isoilla ympyröillä ja maltillisesti taivutellen. Ulle tuntui heti paljon tyytyväisemmältä ja sain ratsastettua muutaman todella kivan tuntuisen siirtymän. Laukannostoissa vauhti oli melkoinen, mutta tasoittui nopeasti, kun muistutin itselleni, että ratsastin nyt rauhallisempaa yksilöä enkä omaa kuumakalleani, ei tarvitse häseltää koko ajan niin paljon. Itse hyppääminen lähti meillä hyvin käyntiin - ylitimme pääty-ympyrällä olevat pystyt rennoilla hypyillä ja ratsastin kerta toisensa jälkeen hyvän tien. Mutta tässä kohtaa opettaja ei vielä tiennyt, että pitkät, suorat lähestymiset ne olivat minun henkilökohtainen ongelmani. Esteelle suoraan tuleminen kuulostaa niin helpolta, mutta pitemmillä pätkillä hevonen alkoi kiemurrella allani. Korjasin kuulemma liian herkästi, jokainen harha-askel ei vaatinut suoristusta, sillä helposti siitä lähti vain korjaamaan korjausta ja miettimään liikaa. Itse radalla tempo oli reippaampi ja suoraan ratsastaminenkin helpompaa! Molemmat radat sujuivat hyvin ja olin loppujen lopuksi tyytyväinen myös itseni suoritukseen: Ulle oli toiminut moitteetta ja yrittänyt parhaansa omista heikkouksistani huolimatta.
☆
Tehtävänanto: Sepitä kisoihin jollain tavalla liittyvä omavalintaisen pituinen tarina, jonka jokainen sana alkaa hevosesi lempinimen etukirjaimella.
"Uralla Ulle unohteli uppiniskaisesti. Usutin uskomatonta uuvattia uhmakkaasti uskottavampaan ulottuvuuteen. "Uumoilinkin Ullen uinahtelevan uralla", uikutin urakasta ukolleni. "Ullen uskomattomat uroteot ulottuvat usein uusavuttomaan uiskenteluun", uhosin uudelleen. Uskoakseni Ulle urakoisi uutterammin, uskaltaessani uhmata uroksen uniikkia, uuniomenaista ulkomuotoa - Ullen uhkea uumahan ulottuu ulkoavaruuteen! Uutisoin uskottavasti Ullen ulkomuodon uudistuvan uudenvuodenaattoon ulottuessamme. Ullesta uudistuisi uskomattoman urakankin uhalla upea, uljas unelmaponi! Uumoiluni unohtui uudesta, uloskaikuvasta uutisesta: "Ulle, untuvikkoluokan uno"!"
☆
Tehtävänanto: Missä asioissa onnistuitte ja missä olisi ollut parantamisen varaa? Miksi?
"Osallistuin ratsujen vaihtoon Lykkeligin hevosen Eliaksen kanssa ja sain omaksi ratsukseni Ullen, joka oli paljon pienempi ja liukasliikkeisempi kuin tuttu rauhallinen Elias, jolla olen ratsastanut itsenäisesti aina välillä. Selässä tuntui alusta lähtien hieman hataralta, sillä Ulle käveli jo alkukäynneissä hieman hötkyillen ja yritti välillä oikoa kulmat isolla kädellä testaillessaan tilanteen vakavuutta.
Ensimmäisien ravipätkien aikana ajattelin, että välikäyntien aikana kysyn kyllä hevosen omistajalta neuvoa. Palaset alkoivat kuitenkin loksahdella paikoilleen, sillä kolmikaariseen kiemurauraan siirryttäessä alkoi Ullekin keskittyä, sillä tehtävä sisälsi myös voltteja ja sain tarjottua kokoajan tekemistä hevoselle. Lopulta kiemurauraharjoituksen tiimoilta minusta tuntui siltä, että Ulle opasti minua ja opetti paljon. Kiemurauran suoristuksiin lisätyt pysähdykset ja liikkeelle lähdöt sujuivat alusta asti hyvin, sillä opettajan neuvoilla sain Ullen kunnolla apujen väliin ja sitä oli helpompi ratsastaa.
Välikäyntien jälkeen laukkaympyröitä aloitellessa tilanne riistäytyi jälleen käsistäni hevosen puhkuessa uutta energiaa ja jopa ihan vain laukan nostamisessa oli alkuun vaikeuksia. Kun opettaja ohjeisti seuraavaa tehtävää, jossa tuli laukata kolmikaarinen kiemuraura siten, että kaarteet tultiin käynnissä, halusin sanoa opettajalle etten osaa. Laukannostot olivat nimenomaan se ongelma ja Ulle oli ollut muutenkin siirtymissä hieman kaheli viedessään minua aivan 6-0 ja syynä oli oikeastaan vain se, että omat taitoni osoittautuivat tunnilla riittämättömiksi. Ensimmäisen epäonnistuneen kiemurauran jälkeen kävimme opettajan kanssa läpi avut ja niksit, minkä jälkeen toinen kiemuraura laukannostoineen sujui jo astetta paremmin, muttei siinäkään siirtymät ja nostot kaarteiden puitteisiin mahtuneet Ulle honkkeloidessa menemään vähät avuistani välittämättä.
Keskustelimme Ullen omistajan kanssa loppukäyntien aikana suorituksesta ja sain hitusen paremman mielen Melinan kertoessa, että Ulle on aikalailla yhden ihmisen hevonen ja vaatii hieman pidempää tutustumista kuin mitä tunnin treeni ehtii tarjota. Voisin nousta Ullen selkään uudestaankin, kunhan olen ensin toipunut tästä kerrasta ja hoksannut mitä oikeastaan loppujen lopuksi en vain kertakaikkiaan osannut."
☆
Tehtävänanto: Millaisen välishown ratsusi järjesti peltoaukealla?
"Olisi pitänyt arvata jo vaellukselle ilmoittautuessa, että kaikki ei tule menemään ihan putkeen. Ulle osoitti koko retken ajan hävyttömän suurta mielenkiintoa mukana olleita tammoja kohtaan, ja erityisesti Triikka-raukka oli orin kohteena siinä määrin, että tamma päätti loikata pois jonosta – hinnalla millä hyvänsä. Jäimme tuijottamaan tilannetta hölmistyneinä Ullen kanssa, ja lopun matkaa kuljimmekin hyvän välimatkan päässä muista. Ullella näytti olevan siis syksyisestä vuodenajasta riippumatta aimo annos kevättä rinnassaan. Täytyy varmaan katsoa sille heti kotiin päästyämme joku oman rodun tamma jonka luona vierailla, sillä tässä alkaa kärsiä jo niin hevosen kuin omistajankin hermot tätä vauhtia.."
☆
Lykkeligissä järjestetyn norjanvuonohevosille avoimen ryhmävalmennuksen tehtävät liittyivät pitkälti avo- ja sulkutaivutuksiin sekä laukkatyöskentelyyn. Pitkille sivuille hieman uran sisäpuolelle tehtävät taivutukset sijoitettiin valmennuksen alkuun ja niiden avulla ratsukot saivat verrytellä sopivasti myös omaan tahtiin. Taivutuksiin lisättiin välikäyntien jälkeen keskihalkaisijalle ratsastaminen, jonka aikana tuli nostaa laukka ja palata raviin varten sivun päässä. Lopuksi työstettiin vielä keskiympyrällä pienemmissä kahden hengen ratsukoissa vastalaukkaa. Ullelle ei ihan heti auennut taivutusharjoitus sen jälkeen, kun siihen lisättiin keskihalkaisijalle siirtyminen, sillä se olisi mielellään jatkanut turvallista suoraa uraa ja näyttänyt taas seuraavalla pitkällä sivulla kuinka hienoja taivutuksia takataskusta löytyykään. Taivutukset olivat siis teidän osalta paras onnistuminen tänään, oikein sulavaa ja tarkkaa työskentelyä sen osalta. Laukka, etenkin vastalaukka, olisi saanut olla aavistuksen isompaa ja ryhdikkäämpää. Nyt hevonen jäi herkästi mutkalle ympyrällä.
☆
Tehtävänanto: Kaikissa luokissa lähtökohtana on kuviteltu tilanne, jossa pidät suosittua hevosblogia sinun ja hevosesi elämästä. Vastaa lukijakysymyksiin: 1. Mitä kisarutiineja teillä on? 2. Onko hevosellasi ärsyttäviä tapoja? 3. Sopisiko hevosesi opetusratsuksi?
"Kiitos kaikille lukijoille hyvistä kysymyksistä! Valitsin muutamia useimmiten esiin nousseita asioita, joita päätin käsitellä tämän päivän aiheena. Ihan alkuun haluan vielä alleviivata, että Ulle on itselleni vielä aika uusi tuttavuus ja olemme startanneet vasta muutamissa luokissa, mutta onhan niitä rutiineja tässä meillekin jo hiljalleen muodostumassa. Ensimmäinen kysymys koskikin kisarutiineja:
1. Mitä kisarutiineja teillä on?
Siitä on tullut jo enemmän sääntö kuin poikkeus, että kisahoitajiksi itseään tituleeraavat tyttäreni, Katri ja Emilia, sukivat Ullen aina viimeisen päälle hienoon kisakuntoon. Kun poni on harjattu korvista kavioihin, kaivan esiin visusti varjelemani uuden, valkoisen kisahuovan. Varusteet kiillotan aina edellisenä päivänä. Lopuksi sujautan omat onnenpöksyt jalkaan ja juon tölkillisen Pepsi Maxia!
2.Onko hevosellasi ärsyttäviä tapoja?
Ei oikeastaan. Ulle on todella lapsirakas ja tytöt tulevat sen kanssa loistavasti juttuun. Tai no on sillä yksi ärsyttävä tapa – nimittäin pullisteleminen. Ulle on toisinaan kuin pahainen ratsastuskouluponi alati paisuvan vatsansa kanssa, ja ennen ratsaille nousua on aina varmistettava moneen kertaan, että vyö on tarpeeksi kireällä, etten keikahda kesken suorituksen vatsan alle.. Niinkin on kerran käynyt, mutta onneksi vain kotiolosuhteissa. Ikävä kyllä mieheni ehti napata tilanteesta kuitenkin kamerallaan todisteet, ja tiedänkin jo, mitä suvun kanssa naureskellaan tämän vuoden joulupöydässä.
3.Sopisiko hevosesi opetusratsuksi?
Kysytkin vielä! Ulle on ollut entisessä elämässään varmasti tuntiponi tai vaellusratsu, sillä ihmisystävällisyys ja varmajalkaisuus ovat koko ponin olemuksen perusta! Joku voisi toki selittää piirteet rodunomaisina, mutta kyllä Ulle nyt on sentään niin spesiaali, että se ansaitsee tässä kohdassa erityismaininnan. Eli vastaukseni on: kyllä sopisi! Erinomaisesti!
Palaan muihin kysymyksiin seuraavassa postauksessa, sillä nyt kuulostaa siltä, että spesiaali opetusratsuni aiheuttaa turhalla läheisyydenrakkaudellaan pihalla jotain ongelmia.. Palaan aiheeseen ensi kerralla!
<3: Melina ja Ulle"
☆
Tyttäreni Katri ja Emilia ovat rakastuneet Ulleen jo nyt ikihyviksi. Nuori ori ei ole saanut juuri rauhaa tallissa tai laitumella - topakoista komentamisyrityksistäni huolimatta - sillä tytöt paijaavat pystytukkaista ponia minkä ehtivät. Ulle muistuttaa kyllä kieltämättä hätkähdyttävän paljon jo edesmennyttä poniamme Uunoa, joka asui pitkään kotitilallamme Runorannassa. Uusi tuttavuus on tosin huomattavan paljon lapsirakkaampi ja helpommin käsiteltävissä kuin ilkikurinen, edesmennyt Uuno, eikä Ulle juuri korviaan lotkauta, vaikka tytöt tekevät sille kilpaa kukkaseppeleitä komean kuontalon koristukseksi.
Kasvattajan luona viiden vuoden ikään ehtinyt Ulle on oppinut jo hyvin ratsastuksen perusasioita, ja kieltämättä omatkin sormeni syyhyävät jo, kun odottelen tuttua Jenni-valmentajaa visiitille. Tarkoituksena olisi alkaa hioa Ullesta vähin erin kisaratsua helpon B:n - A:n kisakentille. Tämä tietää siis hikistä, mutta toivottavasti myös todella antoisaa kesää.
☆
Runoratsujen pihaan tupsahti kauniina toukokuisena aamupäivänä jotain uutta ja ennenkuulumatonta, kun komea, viisivuotias vuonohevosori Ulle asteli korskahdellen alas kuljetusauton lastaussillalta. Niinpä vaan olin ostanut ystävältäni Upelta jälleen yhden hevosen lisää, ja aikaisempi yhteistyörepertuaari suomenhevosten ja newforestinponien kanssa laajentui nyt myös vuonohevosiin. Ulle tulee olemaan hieno lisä tallin "vääränrotuisten" hevosten, eli tinkereiden, russien ja muiden kumppaneiden joukossa.
Nuori Ulle on osoittanut nopeasti olevansa kelpo hevonen, vaikka se melkoinen tättähäärä joissain tilanteissa onkin. Komea, hienoliikkeinen ori pääsee näyttämään meillä taitonsa eritoten koulukentillä, mutta miksemme kävisi kokeilemassa onneamme myös näyttelyissä ja sitä myöden kantakirjassa, mikäli rahkeet riittävät. Näinkin lyhyen tuttavuuden jälkeen voin kuitenkin todeta, että Ulle oli kelpo ostos.
Tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen