Dyantha's Flurry
KRJ-I, VVJ-II, TYH-II, YLA2
| Virallinen nimi | Dyantha's Flurry "Lari" | Säkäkorkeus, väri | 148cm, musta |
| Rekisterinumero | VH15-046-0144 | Koulutustaso | HeB, noviisi, työhevosluokat |
| Syntymäaika, ikä | 01.08.2015  | 23-vuotias |
Omistaja | Melina VRL-11408, Runoratsut |
| Rotu, sukupuoli | Irlannincob (C), ruuna | Kasvattaja | Dyantha Farm |
(pisteet: 5,5 + 40 + 20 + 20 + 15 = 100,5p.)
Palkittu arvonimellä VVJ-II maaliskuussa 2017
(pisteet: 5,5 + 43 + 10 + 20 + 15 = 93,5p.)
Palkittu arvonimellä TYH-II maaliskuussa 2017
(pisteet: 14 + 40 + 0 + 10 + 33 = 97p.)
Palkittu arvonimellä YLA2 joulukuussa 2017
(pisteet: 27,5 (17+10,5) - 20,5 (12,5+8) - 17 - 15 - 4 = 84p.)
TYH:n 2016 käyntikokeen syysmestari
(pisteet: 5 + 6 + 6 = 17p.)
Larissa on jotain todella kiehtovaa. Olen aina pitänyt rodusta, ja uskaltauduin viimein hankkimaan talliini yhden upean tupsujalan elokuussa 2015. Tämä pienikokoinen nallekarhu on myös ehtinyt opettaa minulle jo monenmoista; ensin innostuimme kisaamaan yhdessä valjakkoa ja marraskuussa korkkasimme myös ensimmäiset työhevoskisat. Rohkenen ennustaa, että Larista kasvaa vielä melkoinen halivauva ja mamman mussukka yhteisten vuosiemme varrella. Tämä monitoimipaketti taipuu nimittäin myös kouluratsastukseen ja (toinen toistaan kummallisempiin) kissanristiäisiin.
Lari on oikea rauhallisuuden perikuva. Se on tyyni kuin mikä, eikä juuri korvaansa lotkauta, vaikka sen vatsan alta ryömisi. Olen käyttänyt ominaisuutta enemmän kuin mielelläni hyväkseni, sillä Larin kanssa on ollut helppo opettaa esimerkiksi alakouluikäisille tyttärilleni hevosmiestaitoja. Lari on myös kengittäjän suosikki, sillä se seisoo takuulla rauhassa paikallaan aiheuttamatta minkäänlaisia ongelmia. Ainoa murheenkryyni ruunan hoidossa on tuuheat, näyttävät vuohiskarvat, jotka tuppaavat keräämään syksyisin ja talvisin kyytiin monenmoista maan antia, jolloin jalkojen puhtaanapito vaatii hieman ylimääräistä ponnistelua. Lari on myös kova pullistelemaan, ja satulavyö on hyvä tuplatarkistaa ennen selkään nousemista.
Lari on myös ratsuna hyvin rauhallinen, ja parhaiten sitä kuvaisivat varmaankin sanat lastenratsu tai tätikuljetin. En keksi juuri varmempaa kaveria maastoretkille, sillä Lari on osoittanut meillä ollessaan pärjäävänsä missä tahansa maastossa. Se kävelee sujuvasti jopa pitkospuita pitkin, jollaisiin törmäsimme ollessamme Lapissa vaelluksella. Lari on varma myös kärryjen edessä, minkä ansiosta olemmekin kilpailleet sen kanssa menestyksekkäästi jos jonkinnäköisissä luokissa. Valjakkoajossa Larin vahvuuksiin kuuluvat ehdottomasti kuuliaisuus ja valtava miellyttämishalu, sillä se tulkitsee jokaista saamaansa ohjetta pilkulleen. Haluaisin uskoa tämän johtuvan vain ruunan mutkattomasta perusluonteesta, mutta olen huomannut, että Larilla on norsun muisti ja jokaisen onnistuneen suorituksen jälkeen se oikein janoaa rapsutuksia ja omenaherkkuja, ennen kun voi miettiäkään lähtevänsä takaisin tallille.
Lari on oikea monitoimipaketti, sillä sen kanssa ollaan menestytty myöskin työhevosluokissa. Olemme kilpailleet monipuolisesti lähes kaikissa sallituissa luokissa, mutta parhaimmillaan Lari on käyntikokeessa, sekä käyttöajo, veto ja kyntö-luokissa. Pienikokoisuudestaan huolimatta Larissa on voimaa kuin pienessä kylässä! Kärsivällinen ruuna on opettanut myös minulle monenlaista, sillä se on ensimmäinen omistamani hevonen, jonka kanssa olen osallistunut valjakko- ja työhevosluokkiin. Jos jostain sattuisi eteen vielä vikellyskurssi, olen aivan varma, että ilmoittaisin itseni ja pienen mustan nallekarhuni mukaan. Lari on huippuhevonen!
Sukuselvitys
| i. Gilroy's Blake m, 140cm KTK-III |
ii. Gilroy's Colby m, 142cm |
iii. Carlisle |
| iie. Gilroy's Anemone | ||
| ie. Gilroy's Elinor rt, 141cm |
iei. Ormond Montague | |
| iee. Romayne | ||
| e. Fainne mkm, 145 |
ei. Solamh Tola km, 145cm |
eii. Abercrombie |
| eie. Caoimhe | ||
| ee. Cecilia rtkrj, 145cm |
eei. Tanaidá | |
| eee. Mairé |
ii. Gilroy's Colby eli tutummin Colby oli ensimmäinen toisen polven Gilroy's varsa, joka syntyi Gilroy Gypsies siittolassa. Ori oli kaikkea, mitä kasvattaja oli toivonutkin. Ensinnäkin se oli ori, se oli myös pienikokoinen (142 cm), se oli musta ja sillä oli suuret merkit, sekä hyvin tärkeä asia oli myös se, että ori oli myös todella hyvä luonteinen. Ori oli luonteeltaan täyttä kultaa, ja sitä pystyivät hoitamaan myös kasvattajan pienet tyttäret ilman minkäänlaista ongelmaa. Colby toimi suurimman osan elämästään siitosorina, mutta se kilpaili myös valjakkoajossa noviisi tasolla. Ori oli kantakirjattu II-palkinnolla, sekä se oli kerännyt valjakkoajosta hieman yli 20 sijoitusta. Colby jätti jälkeensä useita todella hyvä luonteisia ja pienikokoisia varsoja, joista suurin osa on menestynyt ihan kivasti valitsemallaan polulla. Tämä kultainen ori menehtyi vanhuuteen kesällä 2015, kunnioitettavassa 27 vuoden iässä.
iii. Carlisle oli 145 cm korkea ja väriltään mustankirjava ori. Luonteeltaan tämä ori oli kiltti, mutta kuitenkin hyvin orimainen. Etenkin tammojen läheisyydessä orin kanssa sai olla todella tarkkana. Carlisle oli syntynyt Belgiassa, mutta kuitenkin jo pari vuotiaana se myytiin Saksaan, jossa se kilpailikin omistajansa kanssa valjakkoajossa vaativalla tasolla. Ori menestyi ihan kivasti, mutta kärsi kuitenkin paljon loukkaantumisista, joiden takia sen kisaura jäi melko lyhyeksi. Orin lyhyen, mutta vaikuttavan kisauran ohella sitä käytettiin myös jalostukseen. Larry kerkesi saamaan kuitenkin vain 6 jälkeläistä, sillä 10-vuotiaana se myytiin uudelle omistajalle, joka päätyi ruunaamaan sen. Tietoon on tullut, että ori olisi valitettavasti menehtynyt jo 12 vuoden iässä, loukkaannuttuaan laitumella.
iie. Gilroy's Anemone eli Mona oli emänsä Edithin ainoa jälkeläinen. Tämä kipakka pieni tamma oli vain 139 cm korkea, mutta luonnetta siltä löytyi sitten senkin edestä. Ihmisiä kohtaan Mona oli melko äkäinen ja käyttikin hampaitaan aina tilaisuuden tullen. Kovasti kasvattaja mietti, että uskaaltaako tammaa käyttää jalostukseen, mutta rohkeni kuitenkin kokeilemaan. Eikä ole katunut päivääkään. Mona oli mitä mainioin emä varsoilleen, joskin hieman ylisuojeleva. Hyvien orivalintojen ansiosta sen varsoista tuli luonteeltaan paljon rauhallisempia ja kiltimpiä kuin se itse. Nuorempana tammalla kisattiin kouluratsastuksen parissa, mutta vanhemmiten se toimi vain siitostammana. Väriltään tamma oli musta ja ainoina merkkeinä sillä oli vuohissukat takajaloissa.
ie. Gilroy's Elinor eli Norma oli todella kaunis rautias läsipää. Se oli kasvattajansa lellikki jo heti syntymänsä jälkeen, sillä hurmasi tämän suloisilla herasilmillään. Norma oli todella kaunis tamma, mutta kuitenkin hyvin raskasrakenteinen, joka hieman rajoittikin sen käyttöä jalostuksessa. Myöskään kisakentillä tätä tammaa ei kovin usein nähty, mutta starttasi se kuitenkin muutaman kerran koulukisoissa. Tämä 141 cm korkea tamma oli kiltti ja todella rauhallinen. Se ei stressanut tai säikkynyt mitään. Jälkeläisiä tämä tamma sai 5 ja ne kaikki olivat oreja.
iei. Ormond Montague oli rautiaankirjava ori, jolla oli korkeutta 148 cm. Tämä juuri ja juuri ponimitoissa oleva ori oli koulupainotteinen. Garystä oli tarkoitus tulla valjakkohevonen, mutta nuorena sille sattui kärryjen kanssa onnettomuus, jonka takia sille ei voinut enään laittaa kärryjä perään. Garyllä oli hienot liikkeet ja se kilpailikin kouluratsastuksessa helppo A tasolla. Ori vaikutti pääasiassa Belgiassa, mutta oli myös usean vuoden jalostuskäytössä Irlannissa. Jälkeläisiä orilla taitaa olla lähemmäs 40, joista osa on menestynyt hyvin kisakentillä ja osa toiminut mukavina harrastehevosina.
iee. Romayne eli Maya oli ähes koko ikänsä yksityisomistuksessa oleva tamma, joka toimi pääasiassa omistajaperheen äidin harrastekaverina ja lasten shetlanninponien seurana. Tamma oli väriltään rautiaankirjava herasilmä ja korkeutta sillä oli 145cm. Tammasta johtumattomista syistä se kuitenkin laitettiin myyntiin sen ollessa 15-vuotias. Gilroy Gypsiesin omistaja Catherine huomasi myynti-ilmoituksen, ihastui välittömästi tammaan ja osti sen itselleen. Uudessa kodissaan tamma toimi jalostuskäytössä ja se saikin 4 upeaa tammavarsaa. Maya menehtyi ähkyyn ollessaan 24-vuotias.
© kasvattaja
Jälkeläiset
Lari ruunattiin 19.11.2015. Siitä on 0/4 pakastetta jäljellä.
| Syntymäaika | Skp. Nimi | Saavutukset | Emä | Omistaja |
| 12.12.2016 | t. Dyantha's Lacey | sijoituksia | Dyantha's Leah | Runoratsut |
| 25.10.2016 | t. Dyantha's Delma | sijoituksia | Tuiskulan Daráine | Dyantha Farm |
| 01.04.2016 | t. Runorannan Iiris | sijoituksia | Dyantha's Iria | Breandan |
| 30.11.2015 | o. Breandan Fulmar | sijoituksia | Nigrum Amenor | Breandan |
Kilpailukalenteri
40 KRJ-sijoitusta
|
22.11.2015, Fiktio, Helppo C, 2/35 21.11.2015, Fiktio, Helppo C, 1/35 19.11.2015, Holmberg, Helppo C, 1/30 19.11.2015, Trio Connemaras, Helppo B, 1/50 19.11.2015, Susiraja, Helppo B, 4/30 18.11.2015, Susiraja, Helppo B, 2/30 18.11.2015, Holmberg, Helppo C, 2/30 16.11.2015, Trio Connemaras, Helppo B, 3/50 16.11.2015, Holmberg, Helppo C, 3/30 13.11.2015, Holmberg, Helppo C, 1/30 11.11.2015, Holmberg, Helppo C, 5/30 09.11.2015, Holmberg, Helppo C, 1/30 09.11.2015, Holmberg, Helppo C, 5/30 09.11.2015, Aasikartano, Helppo C, 1/50 09.11.2015, Aasikartano, Helppo C, 7/50 08.11.2015, Aasikartano, Helppo C, 5/50 01.11.2015, Holmberg, Helppo C, 5/30 31.10.2015, Vindemia, Helppo B, 4/30 29.10.2015, Vindemia, Helppo B, 1/30 26.10.2015, Vindemia, Helppo B, 4/30 |
16.10.2015, Fiktio, Helppo B, 4/40 25.09.2015, Wyat Shetlands, Helppo C, 6/40 24.09.2015, Mörkövaara, Helppo B, 1/49 23.09.2015, Wyat Shetlands, Helppo C, 3/40 22.09.2015, Wyat Shetlands, Helppo C, 3/40 20.09.2015, Runoratsut, Helppo B, 6/40 19.09.2015, Runoratsut, Helppo B, 6/40 19.09.2015, Wyat Shetlands, Helppo B, 3/40 18.09.2015, Wyat Shetlands, Helppo C, 6/40 18.09.2015, Runoratsut, Helppo B, 5/40 17.09.2015, Runoratsut, Helppo B, 3/40 16.09.2015, Wyat Shetlands, Helppo C, 5/40 15.09.2015, Runoratsut, Helppo B, 6/40 14.09.2015, Runoratsut, Helppo B, 3/40 14.09.2015, Wyat Shetlands, Helppo C, 1/40 11.09.2015, Heili, Helppo B, 6/47 01.09.2015, Petäjävaara, Helppo B, 3/30 29.08.2015, Kilpailukeskus Reiter, Helppo B, 4/30 27.08.2015, Kilpailukeskus Reiter, Helppo B, 2/30 26.08.2015, Kilpailukeskus Reiter, Helppo B, 3/30 |
43 VVJ-sijoitusta
|
26.08.2016 (Keilakunkku: 1. pvä), Yentel ponies, Noviisi, 7/81 30.07.2016 VVJ-Cup, Breandan, Noviisi, 1/91 30.04.2016 VVJ-Cup, Wyat Shetlands, Noviisi, 5/112 10.12.2015, Yentel ponies, Noviisi, 5/40 10.12.2015, Mörkövaara, Noviisi, 2/30 06.12.2015, Mörkövaara, Noviisi, 1/30 06.12.2015, Yentel ponies, Noviisi, 4/40 02.12.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 2/40 01.12.2015, Mörkövaara, Noviisi, 5/30 01.12.2015, Huvitutti, Noviisi, 4/30 29.11.2015, Holmberg, Noviisi, 5/40 29.11.2015, Mörkövaara, Noviisi, 2/30 24.11.2015, Mörkövaara, Noviisi, 4/30 24.11.2015, Spiros Stable, Noviisi, 1/30 19.11.2015, Tuiskula, Noviisi, 6/100 16.11.2015, Tuiskula, Noviisi, 1/100 16.11.2015, Mörkövaara, Noviisi, 4/30 15.11.2015, Mörkövaara, Noviisi, 1/30 12.11.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 3/40 07.11.2015, Mörkövaara, Noviisi, 5/30 03.11.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 5/40 03.11.2015, Mörkövaara, Noviisi, 5/30 |
02.11.2015, Holmberg, Noviisi, 3/30 01.11.2015, Mörkövaara, Noviisi, 1/30 01.11.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 6/40 21.10.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 3/40 19.10.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 4/40 18.10.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 2/40 14.10.2015, Relven, Noviisi, 2/30 10.10.2015, Breandan, Noviisi, 3/30 07.10.2015, Naukaisu, Noviisi, 3/40 07.10.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 6/40 02.10.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 2/40 23.09.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 4/40 22.09.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 5/40 20.09.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 1/40 19.09.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 6/40 15.09.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 1/40 11.09.2015, Mörkövaara, Noviisi, 1/30 10.09.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 3/40 06.09.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 3/40 01.09.2015, Wyat Shetlands, Noviisi, 6/40 24.08.2015, Naukaisu, Noviisi, 4/20 |
42 TYH-sijoitusta
|
2016 Syysmestaruus, Kadotetut sh:t, Käyntikoe, 1/38 (5+6+6=17p.) 26.03.2016, TYH-Cup, Kadotetut sh:t, Käyntikoe, 3/19 26.03.2016, TYH-Cup, Kadotetut sh:t, Käyttöajo, 3/25 26.11.2015, TYH-Cup, Kadotetut sh:t, Veto, 3/17 26.11.2015, TYH-Cup, Kadotetut sh:t, Kyntö, 2/18 26.11.2015, TYH-Cup, Kadotetut sh:t, Metsäajo, 2/20 26.11.2015, TYH-Cup, Kadotetut sh:t, Käyttöajo, 1/15 14.12.2016, Penrose Shires, Käyntikoe, 2/12 14.12.2016, Penrose Shires, Käyttöajo, 2/17 12.12.2016, Penrose Shires, Käyttöajo, 1/17 12.12.2016, Penrose Shires, Kyntö, 1/18 20.11.2016, Penrose Shires, Kyntö, 1/23 20.11.2016, Penrose Shires, Käyttöajo, 4/20 19.11.2016, Wallan talli, Käyntikoe, 1/33 17.11.2016, Wallan talli, Käyntikoe, 5/33 06.11.2016, BFBD, Käyntikoe, 1/14 30.09.2016, Kadotetut sh:t, Käyttöajo, 2/15 28.09.2016, Fiktio, Käyntikoe, 2/17 28.09.2016, Fiktio, Veto, 2/21 28.09.2016, Fiktio, Käyttöajo, 4/16 |
28.09.2016, Kadotetut sh:t, Veto, 3/21 27.09.2016, Kadotetut sh:t, Veto, 2/21 27.09.2016, Kadotetut sh:t, Käyttöajo, 3/15 27.09.2016, Fiktio, Veto, 3/21 26.09.2016, Fiktio, Käyttöajo, 4/16 25.09.2016, Fiktio, Käyntikoe, 2/17 28.07.2016, Kadotetut sh:t, Veto, 4/27 30.06.2016, Kadotetut sh:t, Käyntikoe, 3/27 26.06.2016, Kadotetut sh:t, Veto, 2/26 28.04.2016, Kadotetut sh:t, Veto, 1/28 27.04.2016, Kadotetut sh:t, Käyntikoe, 2/25 30.03.2016, Kadotetut sh:t, Käyntikoe, 3/10 29.03.2016, Kadotetut sh:t, Veto, 1/11 28.03.2016, Kadotetut sh:t, Veto, 1/11 28.03.2016, Kadotetut sh:t, Käyntikoe, 2/10 28.03.2016, Kadotetut sh:t, Käyttöajo, 2/9 26.11.2015, Kettula, Käyttöajo, 2/13 09.11.2015, Kadotetut sh:t, Veto, 1/15 09.11.2015, Kadotetut sh:t, Kyntö, 4/16 09.11.2015, Kadotetut sh:t, Metsäajo, 1/16 07.11.2015, Kadotetut sh:t, Veto, 2/15 07.11.2015, Kadotetut sh:t, Kyntö, 4/16 |
Päiväkirja
29. marraskuuta 2016 :: Metsälammen temppukisat, arvottu sijoitus 2/13 (kutsu)
Kun kuulin Metsälammella järjestettävistä temppukisoista tallin 7-vuotissynttäreiden yhteydessä, en epäröinyt ilmoittaa itseäni ja kissanristiäisiin erikoistunutta hoviratsuani mukaan karkeloihin. Saavuimme kisa-aamuna paikalle hyvissä ajoin, sillä vaikka Metsis olikin minulle useiden tapahtumaosallistumisten tiimoilta tuttu, en ollut ottanut Laria aiemmin mukaani kertaakaan. Niinpä käytin rauhassa aikaa siihen, että hevonen sai totutella vieraisiin ääniin ja hajuihin, vaikka ruuna olikin tavalliseen tapaan niin lehmänhermoinen, että se olisi varmaan mieluummin nuokkunut odotusajan kuljetusautossa, kuin tepastellut ympäri tallinpihaa.
Kun temppurata erinäisine tehtävineen julkaistiin, syöksyin selvittämään, mikä tehtävistä koituisi mahdollisesti kohtaloksemme ja miten asiaan pitäisi suhtautua, tai valmistautua. Tehtävärata sisälsi kaikkiaan seitsemän vaihetta: kartioiden pujottelua, tonttulakkien pukemista, puomien välistä peruutusta, matalan ristikkoesteen, pressun ylityksen, jumppapallon kuljetusta ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä maailmanympärysmatkan, joka ratsastajan tulisi suorittaa ratsun selässä istuen. Pääsimme tutustumaan pressuun maneesissa ennen varsinaista suoritusta, ja Lari ylitti kahisevan kapistuksen niin varmoin askelin, että olin varma, että voittomme olisi sinetöity. Niinpä lähdin varustamaan hevostani ja odottamaan omaa vuoroamme – tämä ei voisi olla varmempi nakki!
Kun koitti suorituksemme vuoro, lähdin itsevarmana liikkeelle. Kannustin Larin reippaaseen raviin ja pudottelimme neljä tiukkaa käännöstä vaativaa kartiota vaivatta. Kartioiden jälkeen hyppäsin alas Larin selästä saapuessamme tonttulakkipisteelle, ja puin sekä itselleni että ratsulleni tonttulakit. Seuraavaksi oli vuorossa puomikujan läpi peruuttaminen. Tonttulakkini kulkusen kilinä tuntui kuitenkin saavan Larin pois tolaltaan, sillä joka kerta kun kurkkasin olkani yli varmistaakseni oikean menosuunnan, Lari hypähti sivulle tai polki tuohtuneena maata. Niinpä jouduimme aloittamaan tehtävän muutaman kerran alusta, minun yrittäessä pitää päätäni samalla mahdollisimman paikoillaan, jottei kulkunen kilisisi.
Kilinä tuntui kuitenkin unohtuvan, kun pääsimme liikkumaan jälleen eteenpäin ja seuraavana eteen tullut ristikko ylittyi vaivatta. Lari asteli pressun yli kuin vanha tekijä, minkä jälkeen otimme kurssin kohti suurta, vaaleanpunaista jumppapalloa. Lari innostui pallosta huomattavan paljon enemmän kuin olin kuvitellut, ja hetken kuluttua pallo jo sinkoilikin ympäri maneesia, Larin viipottaessa perässä. Pallon ohjaamiseen oikeaan osoitteeseen tuhraantui huomattavasti enemmän aikaa kuin olin kuvitellut, ja vielä oli edessä viimeinen tehtävä, maailmanympärysmatka.
Lehmänhermoinen hevoseni katseli yhä vaaleanpunaista jumppapalloa kiilto silmissään, minun keikkuessa selässä naistensatulasta takaperin ja toista kautta takaisin. Kun kaikki tehtävät oli lopulta suoritettu, olin väsynyt, mutta pettymykseen nähden ihan onnellinen. Ykköspaikkaa ei tällä suorituksella irtoaisi, mutta taisi meillä silti olla ihan hauskaa.
12. joulukuuta 2015 :: Valssimäen tilan jouluvaellus (kutsu)
Näin ilmoituksen Valssimäen tilan jouluvaelluksesta ja päätin yllättää perheeni ilmoittamalla mieheni ja 8-vuotiaan esikoistyttäremme mukaan vaellukselle. Koska en halunnut paljastaa yllätystä ennen aikojaan, jouduin päättämään jokaiselle sopivan ratsun etukäteen. Itselleni valitsin 14-vuotiaan suomenhevostamma Nupun, miehelleni iäkkään suomenhevosorin Pismanterin ja tyttärellemme Emialialle tallin ainoan Irlannincob ruunan, Larin. Kun vaellusviikko koitti, kerroin perheelleni yllätyksestä jolle sain onneksi myönteisen vastaanoton. Niinpä pakkasimme kimpsut ja kampsut kasaan ja lähdimme ajamaan 12.12. kohti Kiikalampea ja Valssimäen tilaa. Saavuimme paikalle sopivasti vähän ennen yhdeksää jolloin muutkin vaellukselle osallistuvat hakivat hevosiaan tarhoista. Emilia halusi kertoa loput vaelluspäivästä:
"Äiti oli ilmottanut mut ja iskän mukaan jouluvaellukselle. Mua harmitti vähän kun en saanut ottaa yhtä valkosta ponia mukaan kun äiti oli päättänyt jo etukäteen että meen Larilla. Se on kuitenkin ihan kiltti ja rauhallinen niin olin silleen ihan tyytyväinen. Iskä auttoi mua varustamaan Larin koska en ylettynyt nostamaan satulaa sen selkään. Äiti oli pakannut meille punaset satulahuovat ja pintelit mukaan ja mulla oli myös tonttulakki. Noustiin kymmeneltä ratsaille ja Elvi kerto meille järjestyksen. Olisin halunnut heti Elvin ja Liljan perään kun Lilja näytti niin söpöltä, mutta ei sen ollut kuitenkaan niin paljon väliä. Lähdettiin liikkeelle ja ratsastettiin joku tunti ennen kun saavuttiin sellaselle laavulle. Pidettiin siellä pieni tauko ja äiti oli ottanut mulle mehua ja keksejä evääksi. Kaikki muut vaellukselle osallistujat oli aika paljon vanhempia, niin kiertelin oikeestaan vaan kattomassa hevosia. Tykkäsin Liljasta eniten koska se oli niin kaunis. Elvi kuitenkin sano että ei kannata mennä silittämään koska Lilja voi olla vähän kiukkunen, mutta päätin että haluan joku päivä oman Quarterhevosen ja annan sille nimeksi Lilja. Tai vaikka Ruusu tai Timantti.
Hetken päästä lähdettiin taas liikkeelle. Nyt maasto oli tosi paljon epätasaisempaa, mut onneks Lari oli tosi varmajalkainen. Pismanteri oli niin innoissaan että se kompasteli välillä ja iskällä oli ihan hassu ilme kun sitä tais vähän pelottaa. Äiti hymyili koko matkan kun Nupulla oli niin hyvä päivä ja ulkona oli tosi kaunis ilma. Olin odottanut koko matkan ajan että koska laukataan, ja kun Elvi huusi yhden pellon laidalta että nyt halukkaat saa laukata, ampastiin Larin kanssa liikkeelle. Larilla oli tosi hidas ja rauhallinen laukka ja jäätiin melkein viimesiksi. Äiti laukkasi meidän vieressä kun se varmaan luuli että tarviin jotain apua. Olisin voinut laukata paljon kauemminkin ja hypätä vaikka esteitä mutta pellon päässä piti siirtyä taas käyntiin. Käveltiin sitten loppumatka tallille ja tallilla vietiin hevoset hetkeksi tarhoihin ja syötiin Valssimäellä vielä jauhelihakeittoa ja tosi hyviä lettuja ennen kun lähdettiin kotiin. Mulla oli tosi kiva päivä!".
5. marraskuuta 2015 :: Marraskuuvaellus Rósgarðurissa (kutsu)
Ostin Larin loppukesästä eräänlaisena päähänpistona mutta kauppoja ei ole tarvinnut katua, sillä sain mitä parhaimman kaverin maastolenkeille ja kissanristiäisiin. Nyt kun koulu- ja valjakkokisat on tullut käytännössä koluttua, keksin ilmoittaa Larin työhevoskisoihin ja Rosiksen maastovaellukselle. Olen todella innoissani siitä miten monipuolinen rotu Irlannincob on!
Olimme saapuneet Rosikseen jo edellisenä iltana ja kun vaellusaamu koitti, suuntasin laittamaan hevostani kuntoon muiden joukossa. Reissussa oli mukana muutamia tuttuja kasvoja, mutta lyöttäydyin yarenin lähettyville vaihtamaan kasvattikuulumisia. Kun nousimme ratsaille ja Kioja kertasi vielä lyhyesti vaellusreittiä tajusin ensi kertaa miettiä, miten Lari mahtaisi reagoida pitkospuihin. Huoleni osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä hienompien hevosten epäröidessä Lari tallusteli issikoiden ja vuonohevosten perässä sen enempiä empimättä.
Marraskuinen päivä oli yllättävän lämmin. Olin varautunut reissuun jos minkämoisin toppavarustein joten kuumahan siinä tuli. Sulloin enimpiä varusteita reppuuni kun kuulin käskyn siirtyä raviin, ja Larihan lähti jolkottelemaan kavereiden mukana huvittuneista käskyistäni huolimatta. Onneksi hevosella oli niin tasaiset askeleet että sain repun kammettua takaisin selkääni ja napattua ohjat käteen ennen kun tilanne äityi katastrofiksi. Tästä oppineena olin kuitenkin loppureissun vähän skarpimpi ja kun saavuimme laukkapätkälle, ampaisimme Larin kanssa ensimmäisinä matkaan! Kuvittelin meidän liitävän pitkätukkaisen hevoseni kanssa tuulen lailla, mutta kun takanamme tulleet yaren ja Rähinä viilettivät ohitsemme rauhallista ja hallitun näköistä laukkaa, totesin vauhtimme olevan kuitenkin melko maltillinen.
Hetken kuluttua saavuimme laavulle jossa pidimme pienen evästauon. Vaihdoin muiden kanssa kokemuksia pitkospuista ja matkan varrella näkyneistä lehmistä, ja vaikka moiset kummastukset olivatkin aiheuttaneet pientä hämmennystä, olivat kaikki hyvällä tuulella ja innoissaan upeista maisemista. Hetken hengähdettyämme kipusimme taas ratsujemme selkään ja jatkoimme matkaa Kiojan johdolla.
Loppumatka olikin alkumatkaa raskaampi, sillä reitillä oli paljon mäkistä maastoa ja sankkaa metsää. Lari jaksoi kuitenkin hämmästyttävän hyvin, enkä oikeastaan edes tiedä miksi olin aiheesta niin yllättänyt, sillä onhan orilla treenattu kotona viime aikoina todella monipuolisesti. Kun viimein saavuimme tallin pihaan, oli tunnelma yleisesti ottaen väsynyt mutta onnellinen. Itse olin ihan valmis pienille päivälevoille, mutta Lari oli kaikesta näkemästään niin innoissaan, että se olisi takuulla kipitellyt kiikkeriä pitkospuita pitkin moikkaamaan lehmiä vaikka uudestaan.. Niinpä lupasin että tulemme ehdottomasti mukaan myös seuraavalle vaellukselle.
Tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen