Runoratsut
Runoratsut
etusivutallistatammatoritkasvatus

Runon Aapeli

Muistoissamme † 22.8.2018

KRJ-I, SLA-II, SV-II

© luvat kunnossa
Virallinen nimiRunon Aapeli "Aapeli" Säkäkorkeus, väri148cm, tummanrautias
RekisterinumeroVH17-018-0421 Koulutustaso, lajiHelppo B, kouluratsastus
Syntymäaika, ikä03.01.2017 | 16-vuotias OmistajaMelina VRL-11408, Runoratsut
Rotu, sukupuoliSuomenpienhevonen, ori KasvattajaMelina VRL-11408, Runoratsut
Palkittu arvonimellä SV-II maaliskuussa 2017
(58,7 pistettä, 4-vuotiaat)

Palkittu arvonimellä KRJ-I huhtikuussa 2018
(pisteet: 5 + 42 + 25 + 20 + 8 = 100p.)

Palkittu arvonimellä SLA-II elokuussa 2018
(pisteet: 11 + 17 + 25 + 20 + 12 = 85p.)

Luonnekuvaus

Runon Aapeli on kasvatti, jota suunnittelin pitkään ja hartaasti ennen sen syntymää. Ehdin suunnitella yhdistelmää Valkaman Aarnista ja Naavaneidosta jo vuoden 2016 kasvattimyynteihinkin, mutta koska kyseessä oli sentään viimeinen varsa, joka Aarnista tullaan saamaan, löin jäitä hattuun ja suunnitelmat jäivät paperille. Tammikuun alussa en kuitenkaan malttanut enää olla kurkistamatta pitkään pöydällä ollutta korttia, ja niinpä vuoden 2017 ensimmäisestä Runoratsuihin syntyneestä varsasta tuli toteen käynyt unelma, Runon Aapeli.

Aapeli on hampputukkineen ja suurine mantelisilmineen varsin valloittava ilmestys. Se tuntuu perineen vanhemmiltaan vain parhaita puolia, sillä haaveilinkin tummasta, pienhevoskokoisesta sydämenvalloittajasta astutusta suunnitellessani. Pienikokoisuudestaan huolimatta Aapeli on kuitenkin varsinainen työmyyrä, joka antaa aina kaikkensa maneesissa ja sen ulkopuolellakin, olipa kyseessä sitten totinen puurtaminen tai pienet arjen jäynät, joita Aapeli mielellään järjestää. Hoidettaessa Aapelilla on usein kova tarve pitää meteliä itsestään, joten niinpä se kolistelee kaikkea lähietäisyydelle ylettyvää välittömästi, jos hoitajan huomio herpaantuu harjaamisesta ja puunaamisesta vaikkapa tallikavereiden kanssa jutusteluun. Varustaessa, lastatessa ja tarhaan tai ratsastuskentälle mentäessä Aapelilla on usein kuitenkin myös itsellään niin kova kiire, ettei se ehdi juuri katsoa, että kuka tai mikä jää jalkoihin. Siksi orin kanssa onkin pysyttävä aina valppaana.

Ratsuna Aapeli on todella reipas, ja sanat hätäinen ja yli-innokas kuvaisivat sitä varmasti parhaiten. Toisaalta Aapeli on mitä parhain valinta vauhdikkaille maastolenkeille ja sänkipelloilla laukkaamiseen, ja usein pienikokoinen taskuraketti onkin sukulaistyttöjen ykkösvalinta edellä kuvatuille retkille ja pikkuesteiden hyppäämiseen. Omimmillaan Aapeli onkin isänsä tavoin harrasteratsun roolissa, vaikka ollaanhan sen kanssa niitetty myös mainittavaa kisamenestystä kouluratsastuksessa helpon tason luokissa. Vaikka Aapeli ei ole lähimainkaan tallin taitavin ratsu, se saa paljon anteeksi hyvällä asenteellaan ja yrittämisenhalullaan. Aapelilla on vauhdikkaat, pienhevoselle tyypilliset töpöttävät askeleet, joihin tottuminen vaatii varsinkin suuriliikkeisten hevosten ratsastamisen jälkeen aikaa. Mutta kun Aapelin kanssa löytää yhteisen rytmin, helpon B:n radat sujuvat sen kanssa usein kuin vettä vain.

Kaikkiaan Aapeli onkin todella kiva ja monipuolinen harrastuskaveri, jolla on sopivasti pilkettä silmäkulmassa.

Sukuselvitys

i. Valkaman Aarni
trn, 155cm
KRJ-II
ii. Terhon Aatos
trn, 158cm
iii. Terhon Toto
iie. Eini-Anneli
ie. Valkaman Viveka
rt, 152cm
iei. Lehmus-Lasse
iee. Venriina
e. Naavaneito
trt, 147cm
Ch, KTK-II, KRJ-II, VVJ-II, SLA-II
ei. Nuoskanuttu
rt, 147cm
eii. Rikkarölli
eie. Neilikkainen
ee. Veekon Tinja
rn, 144cm
eei. Tuhto
eee. Siljan Veeko
Isälinja: Valkaman Aarni - Emälinja: Naavaneito

Jälkeläiset

5 kplä; 3 oria, 2 tammaa
Syntymäaika Skp. Nimi Saavutukset Emä Omistaja
03.06.2018 t. Runon Annikki saavutukset Moon Hellikki Kadotetut sh:t
21.01.2018 o. Runon Aulis SV-I Runon Illusia Runoratsut
05.10.2017 o. Runon Anselmi SV-II Liljan Amalia Tiusa
11.08.2017 t. Runon Tyyne saavutukset Runon Taikatuuli Vappulan Kartano
27.02.2017 o. Villahaan Aapo KRJ-I Runon Inkeriina Villahaka


Kilpailukalenteri

42 KRJ-sijoitusta
23.03.2017 KRJ - Elm Ponies - Helppo B - 2/30
26.03.2017 KRJ - KK Stewart - Helppo B - 3/30
29.03.2017 KRJ - KK Stewart - Helppo B - 4/30
30.04.2017 KRJ - Kievarinkuja - Helppo B - 5/40
05.05.2017 KRJ - Hengenvaara - Helppo B - 1/50
05.05.2017 KRJ - Ricota - Helppo C - 3/30
09.05.2017 KRJ - Ricota - Helppo C - 2/30
09.05.2017 KRJ - Hengenvaara - Helppo B - 7/50
10.05.2017 KRJ - Hengenvaara - Helppo B - 2/50
14.05.2017 KRJ - Hengenvaara - Helppo B - 2/50
17.05.2017 KRJ - Hengenvaara - Helppo B - 3/78
22.05.2017 KRJ - Fiktio - Helppo C - 4/40
23.05.2017 KRJ - Hengenvaara - Helppo B - 4/50
27.05.2017 KRJ - Hengenvaara - Helppo B - 1/50
28.05.2017 KRJ - Hengenvaara - Helppo B - 7/50
04.06.2017 KRJ - Kievarinkuja - Helppo B - 1/26
10.06.2017 KRJ - Kievarinkuja - Helppo B - 4/24
11.06.2017 KRJ - Kievarinkuja - Helppo B - 1/24
11.06.2017 KRJ - Koistila - Helppo C - 1/40
12.06.2017 KRJ - Koistila - Helppo C - 4/40
13.06.2017 KRJ - Koistila - Helppo C - 4/40
13.06.2017 KRJ - Kievarinkuja - Helppo B - 1/24
14.06.2017 KRJ - Kievarinkuja - Helppo B - 4/26
14.06.2017 KRJ - Kievarinkuja - Helppo B - 1/24
16.06.2017 KRJ - Koistila - Helppo C - 4/40
16.06.2017 KRJ - Koistila - Helppo C - 1/40
16.06.2017 KRJ - Härdelli - Helppo B - 1/30
17.06.2017 KRJ - Koistila - Helppo C - 3/40
17.06.2017 KRJ - Koistila - Helppo C - 6/40
17.06.2017 KRJ - Kievarinkuja - Helppo B - 4/24
17.06.2017 KRJ - Fiktio - Helppo C - 1/40
18.06.2017 KRJ - Fiktio - Helppo C - 5/40
18.06.2017 KRJ - Härdelli - Helppo B - 1/30
19.06.2017 KRJ - Härdelli - Helppo B - 1/30
19.06.2017 KRJ - Koistila - Helppo C - 3/40
19.06.2017 KRJ - Koistila - Helppo C - 3/40
21.06.2017 KRJ - Härdelli - Helppo B - 3/30
23.06.2017 KRJ - Härdelli - Helppo B - 2/30
26.06.2017 KRJ - Härdelli - Helppo B - 4/30
26.06.2017 KRJ - Härdelli - Helppo B - 5/30
31.10.2017 KRJ-Cup - Hukkapuro - Helppo D - 7/124
31.10.2017 KRJ-Cup - Hukkapuro - Helppo C - 17/215

Näyttelymenestys
12.05.2017 NJ Susiraja, SA (9/12), päätuomari: Kati

Päiväkirja

18. joulukuuta 2017 :: Ryhmäkouluvalmennus Jukolassa, valmentajana Hanne (kutsu)

Tervehdin ja samalla hieman silmäilin Jukolan maneesiin saapuvia ratsukoita C-päädyssä kököttävältä jakkaralta. Kolmihenkinen valmennusporukka koostui melko sekalaisesta hevosaineksesta. Ruunikko poni, sirosta ulkonäöstä päätellen welsh, ratsastajineen käveli jo kiireisin askelin uraa pitkin. Seuraava selkään päässyt oli komean, erikoisen värisen puoliverioriin ratsastaja, joka edustikin tänään porukan ainoana miehenä. Nousin auttamaan viimeistä ratsastajaa pienen suomenhevosensa kanssa. Aapeliksi esitelty ori ei olisi millään malttanut odottaa, että ratsastaja pääsee kyytiin, vaan pyöri väkkäränä tämän ympärillä. Lopulta kun kaikki olivat hevosensa selässä, kutsuin ratsukot maneesin keskelle juttelemaan valmennuksen kulusta. Ossi-nimisellä welshponilla ratsastava Jannica kertoi oriilla olevan jo ikää ja hän toivoikin erityisesti jumppaavia liikkeitä muiden harjoitusten oheen. Puoliverioriin ratsastaja Teemu kertoi olleensa valmennuksessa Jukolassa jo viime viikolla ja silloin ongelmia oli ollut eteenpäin pyrkimyksen kanssa. Siirtymisillä saisimme varmasti houkuteltua hevosta herkemmäksi. Melina, johon olin aiemminkin törmännyt Jukolassa, kertoi suomenhevosensa Aapelin olevan hieman hätäinen ja yli-innokas, mikä ei jäänyt selkään nousussa epäselväksi… Eiköhän siihenkin löytyisi ratkaisu valmennuksen aikana. Kun ratsukot ja heidän tavoitteensa olivat selvinneet minulle, päästin heidät alkuverryttelemään itsenäisesti määräämissäni askellajeissa. ”Tarkkailkaa hevosen suoruutta ja omaa istuntaa. Jos hevonen tuntuu valuvan herkästi jommalle kummalle puolelle, koetta ensin korjata pohkeella ja ohjalla. Jos tästä ei ole apua, tutki omaa istuntaa. Istuitko keskellä? Tuntuvatko jalat yhtä painavilta jalustimilla? Jos nostat hitaasti polveasi kummaltakin puolelta, säilyykö tasapainosi? Tunnetko molemmat istuinluut?” ohjeistin ratsastajia. “Ja koska paikalla on tänään pelkkiä oreja, muistetaan entistä tarkemmin ne välimatkat!”

Alkuverryttelyjen jälkeen lähdettiin tekemään siirtymisharjoituksia käynnistä raviin. Joka toisen kirjaimen kohdalla ratsukon tuli siirtyä muutaman askeleen ajaksi harjoitusraviin ja siitä taas käyntiin. “Kannattaa päättää jokin tietty askelmäärä, jonka ravaatte. Se tekee tehtävästä täsmällisemmän ja helpottaa teitä itseänne. Siirtyminen raviin saisi olla terävähkö, eli ei anneta hevosen miettiä kymmenen käyntiaskeleen ajan huvittaisiko sitä ravata vai ei”, neuvoin. “Noin juuri Teemu, sehän sujui hienosti! Mutta muista myös, että käyntiin siirtymisenkin täytyy olla täsmällinen. Jos haluat ravata viisi askelta, sitten ravaatte viisi. Vaikka toivommekin Purkalta reippautta, täytyy sen silti kuunnella pyyntöjäsi.” Seuraavalla kerralla voikko puoliverinen tekikin siirtymiset jo paljon tarkemmin ja jäi selvästi kuuntelemaan ratsastajaa. “Hieno siirtyminen Aapelin kanssa! Sehän alkaa jo vähän kuunnella sinua. Jatka vaan samaan malliin”, kehuin juuri edestäni ratsastanutta Melinaa. “Tehkää Teemu ja Melina vielä yhdet siirtymiset, Jannicalle riittää Ossin kanssa.”

Seuraavaksi samaa tehtävää jatkettiin toisin päin, eli edettiin harjoitusravista, josta tehtiin käyntisiirtymisiä suunnilleen joka toisen kirjaimen kohdalle. Tämä sujui kaikilta oikeastaan paremmin kuin ensimmäinen tehtävä ja hevoset tuntuivat kaikki enemmän tai vähemmän kuuliaisilta.

“Tehdäänpä loppuun sitten vähän laukannostoja”, aloitin. “Tullaan peräjälkeen sieltä joko käynnissä tai ravissa tänne C-päätyyn ja tehdään täällä kulmassa, suunnilleen tuossa M-kirjaimen kohdalla laukannosto. Jatketaan koko lyhyt sivu laukassa ja täällä pitkän sivun päässä, H-kirjaimessa siirrytään taas ravin kautta käyntiin.” Ensimmäisenä C-päätyä kohti lähti Melina Aapelin kanssa. Suomenhevosori näytti jo ihan erilaiselta kuin alkutunnista, vaikka hieman ylimääräistä hössöttämistä olikin vielä havaittavissa. Ori siirtyi kuitenkin täsmällisesti kulmasta laukkaan ja laukkasi tasaisesti jumputtaen aina H-kirjaimeen saakka, jossa se tiputti Melinan pyynnöstä takaisin raville. “Hyvä Melina! Teille riittää tämä kerta. Jatketaan kohta laukkaa ympyrällä”, kehuin. Seuraavan vuorossa oli Jannica Ossilla. Ratsukolla oli tänään sujunut tosi hyvin ja kunnioitettavan korkeasta iästään huolimatta Ossi vaikutti oikein vetreältä näin verryttelyn jälkeen. Jannica kehuikin sen olevan tänään paremman tuntuinen kuin pitkään aikaan. Ratsukko nosti laukan täsmällisesti M-kirjaimesta ja laukkasi puhtaan tahdikkaasti lyhyen sivun toiseen päähän. “Vau mikä laukka Jannica, teille riittää myös”, sanoin ja siirsin katseeni viimeiseen ratsukkoon. Teemun ilmeestä päätellen Purkka taisi hieman ennakoida laukannostoa. Se yritti koko ajan hiipiä raville ja oli muutenkin jännittyneen oloinen. “Ohhoh, no tänään ei ainakaan puutu energiaa”, hymähdin. “Tee vaan reilu puolipidäte ja nosta laukka vasta kun se vastaa pyyntöösi.” Lopulta Purkka malttoi odottaa M-kirjaimeen saakka, mutta pomppasi melkoiseen vauhtiin Teemun antaessa laukkapohkeet. Mies horjahti, mutta keräsi nopeasti itsensä ja otti oriin kiinni. “Otapa vielä uudelleen ja käännä tarvittaessa ympyrälle, jos siltä hukkuu jarrut”, ohjeistin ja ratsukko lähti tulemaan uudelleen. Purkka oli yhä kireä kuin viulunkieli, mutta pysyi nyt Teemun hallinnassa.

Jatkoimme laukkatehtävää vielä samalla tavalla, mutta niin, että kukin ratsukko jäi vuorollaan hetkeksi työstämään laukkaa pääty-ympyrällä. Tätä tehtiin molempiin suuntiin. Jannican Ossi oli jo selvästi ihan loppuverryttelymoodissa ja yritti venytellä kaulaansa ympyrällä. Kehotinkin muutaman hyvän kierroksen jälkeen naista antamaan ponille ohjaa ja kehumaan sitä. Ossi oli pärjännyt tänään todella hienosti. Purkkakin rauhoittui mukavasti ympyrällä, kun huomasi, ettei tässä oltukaan menossa minnekään. Lopuksi Teemu sai taas jo vähän pyytääkin orilta lisää laukkaa. Melinan Aapeli taas löysi itsestään vielä jonkun ihan uuden vaihteen ympyrällä ja yritimme parhaamme mukaan käyttää pöllöenergian temponvaihteluihin. Kun suomenhevosoriin älytön jyrääminen ja kiihdyttely saatiin edes hieman aisoihin, vapautin ratsukon loppuverryttelemään. Lopulta Aapelikin rauhoittui loppuraviin ja pörisi tyytyväisenä venyttäen kaulaansa. “Sitten voidaan siirtää hevoset käyntiin, mutta voitte vielä tässäkin houkutella pidemmällä ohjalla ja pohkeella hevosia venyttämään pitkälle eteen ja alas. Mitä lähemmäs maneesin hiekkaa saatte turvan, sen parempi”, heitin loppuun pilke silmäkulmassa. “Kiitos kaikille valmennuksesta!”


© Runoratsut :: Tausta © Pixabay
Tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen